Plutia 2/?

Plutian kengistä aloitin ostamalla H&M:stä halvat ballerinat, koska kaikki omani olivat mystisesti kadonneet. Leikkelin balleriinojen kantapäästä muutaman sentin pois, koska ne olivat liian korkeat ja rikkoivat tohveliefektin. Ompelin balleriinojen päälle pehmofleecestä uuden reunustan ja täytin sen pumpulilla tuomaan vähän tohvelimaista muotoa. Jouduin kaiken ompelemaan käsin, koska en luottanut liiman pysyvyyteen ja liima olisi tahrinut kangasta.

Jostain syystä matikkapääni alunperin halusi pallon koostuvan kuudesta saumasta ja siitä tulikin hyvin epämääräisen muotoinen. Tein kolme eri kokoista palloa kengän päistä, koska kaksi ensimmäistä olivat liian pieniä.
Kiinnitin pallon kenkään kiinni käsin taas vaihteeksi. Ompelin pallon kokonaan kiinni ballerinan alkuperäiseen jalkapöytään, ettei conin aikana sisällöt tursuaisi sieltä pois.

Korvat, suun ja silmät ompelin käsin kiinni vasta kun kenkä oli jo valmiina. Halusin käsintehdyn pehmolelumaisen ulkonäön kenkiin, joten jätin tikit näkyviin enkä esim. liimannut tai ommellut ne piilotikillä.
Kenkiin meni reilu pussillinen vanua, Eurokankaassa maksoi pussi 5e.  Nallen päät painavat ihan mukavasti, koska sitä vanua on ihan reilusti kengässä. Mutta onneksi pohjana on oman kokoinen balleriina, niin kengät pysyvät hyvin jalassa ja niillä voi mukavasti liikkua ja kävellä.

Sukat taas olivat oma työmaansa. Olin alkuvaiheilla jo kauhuissani tästä vaiheesta, koska olin hyvin skeptinen miten saan maalattua raitoja venyvään kankaaseen. Lopputulos ei ollut ihan niin kauhea mitä oletin, enkä onneksi joutunut ommella raitoja yksitellen sukan muotoon.
Tilasin eBaysta kaksi paria valkoisia sukkia, toiset ihan varmuuden vuoksi jos jokin menee pieleen.
Testailin eri tapoja tehdä raidat sukkiin, joten ne varasukat tuhoutuivat nopeasti.
Ostin kangasmaalit Helsingin Hobbypointista. Kyselin hieman myyjältä apua mikä maali sopeutuisi venyvään kankaaseen. Päädyimme pinkkiin Emo kangasmaaliin, jota vaalennettiin valkoisella peittopastalla. Laimensin maalia lusikallisella vettä, että siitä tuli hieman juoksevampaa.

Ei näin.

Kuivausviritelmä

Yritin aluksi maalata raidat omassa jalassani, mutta eipähän siitä tullut mitään eikä lainajalkaa ollut.
Päädyin piirtämään rajat kynällä ja maalaamaan raidat pahvinpalasen päällä. En mittaillut pahvia sen suuremmin. Pahvi oli hieman suurempi kuin sukka, jotta sukka vähän pingottuisi pahvin päällä. Olen todella huono maalaamaan vapaalla kädellä, joten teippasin raidat, jottei maali vahingossa vuotasi sinne minne sen ei pitäisi.

Hups.

Hups x 2

Muutamia (tusina) mokia ehti käydä kun näitä sukkia tein. Pahvi luonnollisesti mössööntyy kastuessa, joten unohdin päällystää pahvini jollain jotta se kestäisi paremmin kangasmaalien kosteuden. Joten yhteen sukkaan sitten tarttui kaikki pahvin jämät, jotka piti kuivana raaputella pois. Ei mikään maailmanloppu, mutta vie turhaa aikaa kun olisi alunperin voinut välttää sen.

Toinen virhe oli ihan omaa huolimattomuuttani. Maalasin vahingossa muutaman pinkin raidan väärään kohtaan, joten koetin korjata maalaamalla pinkin päälle keltaisen. Huomasinkin, että käyttämääni kangasmaalia ei voi maalaa päällekkäin. Kangasmaalini sopii täydellisesti venyvälle kankaalle, koska siitä ei jää maalikerrosta kankaan päälle vaan värjää kankaan. Joten korjaamani raita ei pysynytkään kankaassa kiinni, vaan sen sai raaputettua pois.

Plutia 1/?

Tämmönen vauva.

Hei vielä elossa ollaan! Frostin jälkeen tuli pienoinen paniikki, koska minulla ei ollutkaan seuraavaa valittua hahmoa cossattavaksi. Nykyään yritän vältellä miettimästä seuraavia cosseja kun tekee vielä edellistä, koska silloin motivaationi työstettävää pukua kohden tippuu radikaalisti. Joten luonnollisesti Eva-Beatricen jälkeen oli pakko valita joku hahmo ja nopeasti, koska en halunut tuhlaa hyvää aikaa hukkaan. Jostain syystä valitsin Operaatio Yoshinon kauan kadotettu sisko, Plutian. Pieni lapsi, joka käy vähän hitaalla. Aivan samanlainen kuin Yoshino. Halusin hieman haastaa itseäni eri materiaaleilla ja värimaailmalla.
En ole viitsinyt kirjotella blogia tässä lähiaikoina, koska tein kaikkia osia samaan aikaan joten wip kuvat eivät oikein kerro tai näytä mitään järkevää. Mutta nyt vihdoin alkaa osia valmistua, joten voinkin kirjotella postauksia Desuun varten.

Se on paksu.

Vielä kun mietintämyssy oli päässä, etsin ensimmäiseksi oikean peruukin. Koska Plutian hiustenväri on sävyltään hieman hankalampi, tilasin Coscraftilta peruukin siihen tietäen etukäteen sen sävyn. En halunnut riskeeraa eBayn peruukkeihin, jotka olisivat voineet olla mitä tahansa sävyä loppujen lopuksi. Ostin samalla tilauksella Coscraftin peruukkikuituväriesittelyjutskeliinin, joka on kyllä aika pelastaja. Tilasin yhden Jeri peruukin Lilac värillä ja siihen kaksi irto weftiä samaisella sävyllä. Olen nyt ommellut jo yhden weftipaketin peruukkiin kiinni ja harkitsen vielä lisäänkö kuitua. Peruukki painaa jo nyt hyvin paljon ja rusetin kanssa se on jo aika järkäle.

Oli muuten paketilla kokoa.

Paketin sisältö - 1 väärän värinen kangas

Seuraavaksi aloin etsiä materiaaleja. Näen itse Pluttun asun hyvin yöpukumaisena, pehmoisena ja mukavalta päällä. Aivan kuin flanelli yökkäri. Joten heti alkuun poistin satiinit ja puuvillat sun muut vaihtoehdoista ja aloin etsimään pehmofleeceä, pehmeää collegekangasta, plyysiä ja muita fleecejä.
Olen viimeisissä cosseissa halunut panostaa "hahmouskollisiin" materiaaleihin. Marisassa halusin käyttää villakangasta viittaan, hattuun huopaa ja huiviin mukavaa tekstuuria. Eva-Beatricessa halusin juhlavampaa kangasta, koska hän kummiskin on The New Beatrice, joten käytin duchesse satiinia (nurinpäin toki).
Löysin hyvin kankaat saksalaisesta Kankaita.comista, joten tuttuun tapaan tilasin sieltä kankaat. Paketin koko yllätti kun kävin hakemassa sen postista. Postikulut eivät olleet normaalia suuremmat, joten en yhtään olettanut niin suurta pakettia.

Pluttun piti olla suhteellisen halpa cossi, ainakin siltä se aluksi vaikutti. Mutta peruukkiin meni pelkästään jo melkein 60 euroa. Kankaatkin likenee varmaan 150e paikkeilla tällä hetkellä? Jaksoin vihdoin kerätä kuitteja ja pitää kirjanpitoa cossistani, joten saanpahan vihdoin kauhistua kuinka kallis Plutiasta tulee loppupeleissä.

...Tästä postauksesta tulikin vain pölinää ja selittelyjä. Seuraavassa onkin jo jotain asiaa ja edistymistä!

Bodyline ostocossi

Selasin tuossa yksi päivä huvin vuoksi Bodylineä kenkien takia, mutta päädyinkin selaamaan sivun muuta tarjontaa myös. Sieltä sitten löysin naurettavan halpoja cosseja ja halusin vitsillä testaa onko ne mistään kotoisin.

Päädyin tilaamaan Chihiro Fujisaki asun Danganronpasta. Tai Bodylinen nimellä Costume 685.
Pakettiin kuului bleiseri, hame ja pusero.
En jaksanut kuvia varten silittää asun osia, pahoittelut asiasta, mutta sentään todistaa että aina kannattaa silittää ostopuvut!

Teimme ryhmätilauksen Niyarifan ja hänen kaverinsa kanssa, joten postikulut menivät kolmeen pekkaan.
Minun ostokset maksoivat 33,53e, eli 2kpl 12e cosplay ja 7.99e postikulut ja 1,55e verot.
11. tammikuuta Niyarifa tilasi ja paketti saapui noudettavaksi 25. tammikuuta. Paketti tuli Japanista asti, mutta ei edes jäännyt tulliin vaikka tavaraa oli paljon. Hyvin nopeasti tuli perille.



Bleiseri oli hyvälaatuinen. Kiinnitys edessä oli yksi nappi ja loput rivistöstä oli neppareilla piilossa. Nepparit eivät toki hirveän hyvin pysy kiinni, joten vaihdan varmaan hakasiin jossain vaiheessa. Yllätyin, että rintatasku onkin ihan oikea toimiva tasku eikä taskunläppä vaan.
Vaikka bleiserin materiaali on keinokuitua, se ei ollut järjettömän ryppyinen.

Tilatessa Bodylineltä tai muusta aasialaisesta kaupasta niin kokoluokitus voi olla aina masentavaa. Tällä kertaa kokolapussa lukee 2L. Mitat vastasivat suhteellisen hyvin annettuihin ja koska Chihiro ei ole mikään rinnakas hahmo, niin luonnollisesti bleiseri on myös tehty hyvin naftiksi. Joten joudun pitämään bindiä tämä cossi päällä, mutta se olikin alunperin ajatuksena. Usein aasialaisissa vaatteissa hihanpituus on liian lyhyt, mutta nyt se oli riittävä.


Bleiseriä ei ollut vuoritettu vaan saumat olivat vain saumuroitu siististi. Ohuet olkatoppaukset myös löytyivät.
Pesulapussa oli myös yksi ylimääräinen nappi, jos toinen tippuu tai hukkuu, olin hyvin iloinen siitä. 
Hihassa kuvio oli brodeerattu ja oli hyvin siistinnäköinen. 



Hame oli ryttykatastrofi. Hameen vekit oli ommeltu kiinni, jotta vekit pysyisivät kasassa kuljetuksessa. Se on hyvin yleistä normaaleissakin vaatteissa, että halkiot tai piilotaskut on harsittu kiinni pitääkseen muotoa. Harvat toki muistavat tai tietävät, että ne ompeleen pitää ratkoa irti. Mutta materiaalina hameeksi se on aivan kaamea. Kerran kun istahtaa hame päällä niin aivan varmasti takamus täynnä ryppyjä. Hameessa oli sivussa vetoketju ja hakaset.

Kauluspaita oli suurin piirtein juuri semmoista laatua mitä voisi odottaakin. Hieman tönkköä ja ryppyistä materiaalia, mutta mitä nyt halvalta kauluspaidaltakaan voisi odottaa.  Ei paras, mutta toimii.

Postarit ja verot jaettuna puoliksi toisen ostocossin kanssa, niin hinnaksi tuli yhteensä 16,75e. Joten hintalaadultaan ihan hyvä. Ainut käyttökelvoton osa ostocossissa oli hame, mutta kyllä silläkin pärjäisi jos välttämättä haluasi. Photoshootin sentään saisi aikaiseksi.