26.11.2017

Liisan työmaa 2/3


Aloitin Alicen pannan teon jo hyvin ajoissa. Ostin kaupasta valmiin pannan ja päällystin siihen uuden kankaan. Ompelin kankaan käsin kiinni ja se oli yllättävän mukavaa. Pitsit ompelin myös käsin. Olin ajatellut lisää nauha ompeleiden piilottamiseksi, mutta jotenkin tykkäsin että ompelujälki näkyi. Näin jälkikäteen mietittynä, olisi pitänyt vahvistaa rusettia jotta se olisi pysyt paremmin pystyssä.

Tajusin hieman liian myöhään, että minun pitäisi kiinnittää panta kiinni peruukkiin. Esitykseni oli suht liikkuva ja ison kupin tippuessa minun päähäni, oli riski että panta kolahtaisi päästäni pois.
Päädyin kiinnittämään pannan upottamalla kaksi pinniä peruukistani läpi ankkuroimaan pannan paikoilleen. Olisin voinut tehdä hienomman ja pysyvämmän ratkaisun, mutta pinni vaihtoehdot olivat hyvin rajalliset.


Päädyin koristelemaan essun reunan pitsillä. Olin etsinyt muiden cossaajien versioo essusta ja jokaikisellä oli oma näkemys essusta. Joten minun näkemykseni oli pitsiapplikointi. En ollut ennen tehnyt näin suuritöistä käsinompelucossia, joten tulipahan paljon istuttua sängyllä katsomassa Netflixiä ja ommella koristeita kiinni. Tykkäsin todella paljon.

Olen hirveän tyytyväinen essukankaaseen. Ostin Tallinnasta kangasta, mutta se oli pakan loppu niin se ei olisi riittänyt essuun. Joten menin Eurokankaaseen etsimään samankaltaista kangasta. Eurokankaan myyjä oli aivan ihana ja ehdotti minun menevän ulos kangaspakan kanssa katsomaan, että sävy olisi tarpeeksi hyvä minun pitsitilkkuihin. Löysin tämän kankaan näytepakka nimellä, joten minulla ei ole mitään hajua mitä tämä kangas oikeasti on. Bi-stretch kangasta mitä luultavimmin? Hintaa oli vain 8e/m, joten tästä tulikin minun uusi lempparikangas cosseihin. Nätisti laskeutuvaa, ei mene ryppyyn, hieno tekstuuri ja halpa. En tiedä onko Suomessa kuinka suuri väriskaala, mutta ainakin Tallinnassa oli värejä laidasta laitaan.


Bloomersit piti olla suht nopeat tekeleet, mutta siinäkin meni päivä vahingossa niiden teossa. Tein hyvän ratkaisin töissä ja pyysin kesälomani vasta elokuulle, niin tein paljon cossia jo elokuussa valmiiksi. Alushame, panta ja alushousut tulivat ainakin valmiiksi kesälomani aikana.
Alushousut olivat poikkeuksellisesti puuvillasta, eikä samasta kankaasta kuin essu tai kaulus. Päädyin puuvillaan, koska se edes hieman hengittäisi paremmin kuin jokin sekoitekangas. Puuvilla on siitä ärsyttävää, että se menee helposti ryttyyn.

Vyötärörusetissa kesti hetki kauemmin, koska piti kaksi pitsiä ommella yhteen ja itse kankaaseen kiinni. Ja vuorittaa nauha. Tässä minun pitsi onnistui loppumaan, joten jouduin tilaamaan lisää eBaysta ja käydä Tallinnassa ostamassa kauppa tyhjäksi toisesta pitsistä. Onneksi molempia oli vielä, muuten olisin joutunut miettimään toista vaihtoehtoa. Käytin tähän cossiin kai seitsemää eri pitsiä.


 Iso teekuppi oli esityksen kohokohta, joten pitihän siihen hieman panostaa.
Sain lainaksi Niyarifalta ison jumppapallon, jonka päälle laitoin jätesäkin ja aloin paperimassailla kupin muotoa pallon päälle. Siinä meni parisen viikkoa, koska liimani loppuivat eikä lähikaupoissa myyty erikeepperiä. Yritin paperimassailla kupin mahdollisimman siististi, ettei olisi liikaa kuhmuja. Jäi siihen silti epätasaisuutta, mutta en halunut kuluttaa enempää aikaa kupin hiomiseen. Voisi sen kyllä jossain vaiheessa hiota, jotta voisi shoottailla sen kanssa joskus.


Koska Alicen reffit oli aika epämääräiset rintamuksesta, niin päädyin röyhelöläjään. Alunperin minun piti tehdä irtokaulus, joka puettaisiin erikseen. Mutta koin toimivan nappilistan rumaksi, niin teinkin niskaan hakasilla kiinnityksen ja ompelin koko kaulusläjän siniseen mekkoon kiinni. Ompelin vielä valmiin kauluksen nappilistaan ja pystykaulukseen helmiä tuomaan vielä lisäyksityiskohtia. Sakizoun designeissä on usein paljon yksityiskohtia ja helmiä, mutta Alice olikin hyvin hillitty.

Rintaneulapohjan tilasin eBaystä, kymmenen kappaletta maksoi ehkä euron ja siihen sisältyi metallinen pohja ja lasinen kansi. Yritin piirtää epämääräisen pupun pään, mutta näemmä se näyttää vähän Suomen maalta. Liimasin korun pikaliimalla pitsiin ja ompelin pitsin kiinni kaulukseen.


Peruukki oli työmaansa, koska olen hyvin huono peruukkien stailaaja. Mutta eipä mihinkään kehity, jos ei ikinä yritä jotain uutta. Halusin Alicen otsatukan hieman sisäänpäin kurvaavaksi, joten leikkasin ja suoristusraudalla käänsin latvat sisäänpäin. Lakkaa päälle paljon, että pysyy muodossa. Otsatukka olikin yllättävän helppo asia peruukissa. Kihartaminen taas ei. Kiharsin ensin paplareilla ja kuumalla vedellä, mutta paplarit tekivät aivan liian pientä ja tiheää kiharaa. Joten suoristin peruukin uudelleen. Kuitu oli jo hieman kärsinyt ensimmäisellä kiharruksella, joten Coscraftin liukas ihana peruukki muuttuikin jo ikävän karheaksi takkupesäksi. Kiharsin lopulta vanhalla kihartimella hyvin pieni osa kerrallaan. Minulla ei ole paljon kärsivällisyyttä esim. maalien kuivumiseen, joten kihartaminen osa kerrallaan oli haastavaa. Mutta olen iloinen, että jaksoin pinnistellä loppuun asti.

Meikkejä varten leikkasin osan kulmakarvastani pois (Kisoista neljä viikkoa ja edelleen kasvaa takaisin yhyy), koska se toi hieman pehmeämpää ilmettä itselleni.

Ja se oli siinä. Olen itse suht tyytyväinen pukuuni, ainahan toki voi tehdä paremmin. Oli todella mukava ja rentouttava projekti. Ompelupainoitteiset cossit ovat minulle helpompia, joten oli mukavaa olla maalaamata ja hiomatta mitään tässä cossissa. Avaimen toki olisin voinut tehdä itse, mutta tiesin minun taitojeni perusteella, että siitä tulisi äärimmäisen ruma ja pilaisi kokonaisuuden. Miksi tehdä huonoa, jos tietää jo etukäteen että valmiina olisi parempaa tarjolla?

 Kolmannessa blogipostauksessa vielä avaudun hieman kisoista. Tiedän että sitä on jo odoteltu, joten jaksakaa vielä hetki odottaa. o/

2 kommenttia:

  1. Ootko ostanut noi sukkahousut jostain (jos näin on niin mistä) vai ootko tehny ite :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. eBaysta löyty pienellä hakemisella noi o/

      Poista