21.1.2017

Eva-Beatrice WIP 2/3

Jatketaas Eva-Beatricen juttuja. Kuvien värit eivät taaskaan täsmää ihan sitä mitä ne ovat oikeasti, on hirveän vaikeaa ottaa kuvia huonosti valaistetussa huoneessa. Eikä päivänvaloakaan paljoa näe vielä.
Pahoittelut myös huonoista peilikuvista, tämän hetkinen peili on vähän ikävässä paikassa ja harmillisen pieni. Mutta sillä pitää pärjää nyt väliaikaisesti.

Opin Marisaa tehdessä käyttämään Cosplanner appia ja huomasin kuinka hyödyllinen se oli. Joten tein Evalle saman. Seurasin ja päivitin edistystäni kokoajan niin tiesin missä mennään. Sen takia ei yhtään stressannut cossin teko ja tuntui, että olin kokoajan aikataulussa tai jopa edellä sitä. Samassa paikassa säilytin myös referenssikuvat, niin kaikki pysyi aina kätevästi yhdessä paikassa mukana mihin meninkään. Myös tekotunnit sai kätevästi muistiin, vaikken niitä hirveän tarkasti laskeskellut.


Korsetti
Nyöritys takana.
Korsetin tai korseletin mikälie "ei niin hoikistavan korsetin" kaavoitus oli helppoa. Saumojen paikkoja ei tarvitsenut sen kummemmin miettä, koska referenssissä näkyi etumuksen paikat. Suurempi murhe oli päättää haluanko vetoketjun vai nyörityksen. Koska hahmolla ei takaosaa korsetista näy hyvin, niin päätin tehdä nyörityksen. Tykkään lisätä pieniä ylimääräisiä yksityiskohtia cosseihin, koska ne tuovat syvyyttä ja realistisuutta asuun.
Metalliluita korselettiin tuli yhteensä 2 eteen, 2 sivuun, 2 taakse ja 4 nyöritykseen.

Hattu.
Ruusukejuttu.
Kuten jo aikaisemmassa postauksessa jo höpisin jotain tästä hatusta. Olen huomannut, että hattujen tekeminen on yllättävän mukavaa. Opin joka kerta uutta kun teen hattuja.
Yritän ehtiä tehdä ruusukkeen ja ruusun uusiksi kolmannen kerran, koska en ole vieläkään tyytyväinen siihen. Ruusuke oli itseasiassa yksi asia mikä hidasti cossini tekoa. Sitä oli hyvin rasittava tehdä ja siinä vaihessa kun kaksi oli jo tehty ja molemmat eivät olleet mieleisiä, niin luovutin tähän päivään asti.

Opin myös, että costest on hyvä ja tärkeä asia ennen conia! En ole ennen jaksanut semmosia tehdä, tuntui turhalta koska ei tämä naama mihinkään muutu minun meikkaustaidoilla.
Mutta peruukin ja puvun laitettua päälle, huomasinkin, että peruukkini oli aivan liian pitkä. Siinä sitten saksimaan uudelleen pariksi tunniksi. Olen iloinen, että huomasin nyt enkä vasta conipaikalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti