Kuva: Juce. |
Pukua oli myös todella mukava pitää päällä, mikään ei puristanut tai kiristänyt eikä ollut liian kuuma. Ja jos olisi ollut liian kuuma, niin keepin sai helposti pois.
Jos tekisin sen uudelleen, niin tottakai tekisin muutaman asian erillä tavoin ja pikkuviilaisin lisää.
Halusin pukua tehdessä myös miettiä harkiten helppoa päälle pukeutumista. Sen takia neppareita, vetoketjuja, hakasia ja muuta pikku roinaa menikin mukavasti cossiin.
Jotta pukeminen olisi helppoa, yhdistin liilan päällihameen ja mustan alushameen samaan. Ompelin mustaan alushameeseen vetoketjun sivulle ja liilan päällihameen ompelin mustan vyötärökaitaleeseen. Jätin yhden sivun auki liilasta ja laitoin muutamat nepparit ja keskelle hakasen pukemista varten. Tällä vältin liikaa kangasta vyötäröllä ja jo olemattoman vyötäröni leventämistä vielä enemmän.
|
|
Päädyin tekemään pieniä laskoksia liilasta kankaasta ja ompelin sen pienelle ohuelle pahvin palaselle pysyäkseen muodossa. Mustan organzan (joka kuvassa näkyy hyvin huonosti) tein samoin ja yhdistin liilan pahviin. Mustan osion tein pienistä leikatuista satiininauhan palasista, jotka ompelin omalle pienelle ohuelle pahville. Ruusu ja valkoinen koriste oli sama mitä edellisessä ruusukkeessa käytin, vaikka uudessa kuvassa ne jostain syystä vähän vammaa. Jos kiinnostaa kyseiset tutoriaalit, niin voin linkkailla ne!
Tekisin propin aivan kokonaan uusiksi erillä tavoin, mutta tämä olikin ensimmäinen näin suuri worblahirviö minulta, joten tulipahan opittua kaikkea tärkeää.
Tärkein oppi oli se, että kannattaa aina kaavoittaa propin osat oikein ja hiota/leikkaa ne jo niin siistiksi kuin voi ennenkuin kerrostaa sen worblalla. Minä jätin sauvan pohjan röpelöiseksi ja koskemattomaksi kun worblaa sulatin päälle. Se sitten tarkoitti järkyttävää hiomista dremelin kanssa. Säästää aikaa ja vaivaa, jos jo heti alkuun miettii hieman pidemmälle tekovaiheita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti